Internet on täynnä mahdollisuuksia, mutta sen mukana on valitettavasti kasvanut myös huijausten määrä. Nykyään huijaukset ovat entistä taitavammin naamioituja, ja ne voivat näyttää aidolta mainokselta, viestiltä pankilta tai jopa tutulta yritykseltä. Moni käyttäjä, etenkin kokemattomampi, voi helposti langeta näihin ansaan. Kysymys kuuluukin: miten pysyä turvassa digitaalisessa maailmassa, jossa huijaukset ovat vain yhden klikkauksen päässä?
Huijausten monimuotoisuus netissä
Internetissä liikkuu monenlaisia huijauksia, joista osa on klassisia ja osa uusia muotoja vanhoista tempuista. Yksi yleisimmistä on niin sanottu ”voittoviesti”. Käyttäjälle kerrotaan, että hän on voittanut arvonnassa tai että hänelle on luvassa lahjakortti tunnetulta yritykseltä. Näissä käytetään usein oikeiden brändien nimiä, jotta viesti näyttäisi uskottavalta. Kun käyttäjä klikkaa linkkiä, hänet ohjataan sivulle, jossa pyydetään syöttämään henkilö- tai maksutietoja. Näin huijarit pääsevät käsiksi arkaluontoiseen dataan.
Toinen laajalle levinnyt huijaus on niin sanottu ”tilin lukitus” -viesti. Käyttäjälle ilmoitetaan esimerkiksi sähköpostissa, että hänen pankkitilinsä tai sosiaalisen median tilinsä on lukittu turvallisuussyistä. Viestissä pyydetään kirjautumaan sisään linkin kautta, joka johtaa huijaussivulle. Monet eivät huomaa, että osoite ei ole aito, ja päätyvät antamaan salasanansa huijareille.
Sosiaalisen median aikakaudella huijarit hyödyntävät myös valeprofiileja. Näitä esiintyy etenkin Facebookissa, Instagramissa ja TikTokissa. Valeprofiilit voivat esittää ystävää, sukulaista tai julkisuuden henkilöä ja pyytää rahaa kiireelliseen tarpeeseen. Lisäksi on olemassa niin sanottuja romanssihuijauksia, joissa pitkäaikaisen luottamuksen rakentamisen jälkeen huijari yrittää saada uhrin lähettämään rahaa.
Miksi etenkin vanhemmat ihmiset lankeavat helpommin?
Vanhemmat käyttäjät ovat usein vähemmän tottuneita digitaalisiin ympäristöihin, ja he voivat luottaa liikaa siihen, mitä näkevät ruudulla. Heille viesti pankilta tai tunnetulta yritykseltä voi tuntua aidolta, sillä he eivät välttämättä osaa epäillä linkkien osoitteita tai huomata pieniä kielivirheitä, jotka usein paljastavat huijauksen. Tämän vuoksi he ovat alttiimpia esimerkiksi pankkikalastelulle ja lahjakorttihuijauksille.
Nuorempi sukupolvi on kasvanut sosiaalisen median ja internetin parissa. Heillä on usein parempi ”digitaalinen vaisto” tunnistaa, mikä näyttää epäilyttävältä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että nuoret olisivat täysin turvassa. Huijarit kehittävät jatkuvasti uusia keinoja, ja myös nuoret voivat olla alttiita esimerkiksi kryptovaluuttoihin liittyville huijauksille tai tekaistuille sijoitusmahdollisuuksille, jotka lupaavat nopeaa rikastumista.
Riittääkö maalaisjärki?
Maalaisjärki on hyvä lähtökohta, mutta se ei yksin riitä suojaamaan kaikilta huijauksilta. Esimerkiksi kokeneet huijarit osaavat muotoilla viestinsä niin uskottavasti, että jopa ammattilaiset voivat hetkellisesti hämmentyä. Siksi on tärkeää yhdistää terve epäluuloisuus ja perustiedot tietoturvasta.
Käytännön keinoja välttää huijaukset ovat esimerkiksi se, ettei koskaan klikkaa epäilyttäviä linkkejä, vaan tarkistaa osoitteen selaimen yläpalkista. Jos viestissä väitetään, että tili on lukittu, kannattaa aina kirjautua sisään palveluun omien kirjanmerkkien kautta eikä viestissä olevan linkin kautta. On myös hyvä muistaa, ettei pankki tai viranomaiset koskaan pyydä salasanoja sähköpostitse tai tekstiviestillä.
Tarvitaanko tietoturvaohjelmia?
Tietoturvaohjelmat voivat tarjota lisäsuojaa, mutta ne eivät korvaa käyttäjän omaa harkintaa. Hyvä virustorjunta voi estää haittaohjelmien asentumisen, mutta se ei välttämättä tunnista kaikkia huijaussivustoja. Tästä syystä käyttäjän valppaus on tärkein puolustus. Päivitysten ajantasaisuus, vahvat salasanat ja kaksivaiheinen tunnistautuminen ovat nykypäivänä perusasioita, joita ilman internetissä ei tulisi liikkua.
Somealustojen vastuu
Keskustelu huijauksista ei voi olla täydellinen ilman, että pohditaan myös somealustojen vastuuta. Monet käyttäjät kokevat turhautumista, kun selkeästi valheelliset arvonnat tai tekaistut mainokset saavat levitä päiväkausia ilman, että ne poistetaan. Olisi kohtuullista vaatia, että Facebookin, Instagramin, TikTokin ja muiden suurten palveluiden ylläpitäjät toimisivat nopeammin ja käyttäisivät kehittynyttä tekoälyä tunnistamaan huijaukset. Näin voitaisiin suojella etenkin niitä käyttäjiä, jotka eivät itse osaa erottaa aitoa huijausyrityksestä.
Lopuksi
Internet-huijaukset eivät ole katoamassa, vaan päinvastoin ne kehittyvät jatkuvasti. Suojaus ei siis voi perustua pelkästään yhteen ratkaisuun. Tarvitaan maalaisjärkeä, perustietoa tietoturvasta ja tarvittaessa myös teknisiä apuvälineitä. Erityisen tärkeää on kuitenkin se, että sekä nuorempi että vanhempi sukupolvi pysyvät ajan tasalla siitä, millaisia huijauksia verkossa liikkuu. Kun tieto kulkee, on huijareiden vaikeampi onnistua.
